Navigaatiovalikko

Murupolku

angle-left

Blogit

Blogi: Miksi Pielisen Karjalassa tarvitaan paikallista elinkeinostrategiaa?

Pielisen Karjalan maantieteellinen sijainti asettaa selkeät reunaehdot alueen elinkeinojen kehittämiselle. Seutukunta sijaitsee Joensuun työssäkäyntialueen ulkopuolella. Lieksasta ja Nurmeksesta on etäisyyttä Joensuuhun noin 130 kilometriä, jonka vuoksi Joensuun seudun myönteinen kehitys laimentuu saavuttaessaan Pielisen Karjalan. Tämän niin sanotun sijaintihaitan vaikutukset näkyvät Pielisen Karjalassa muun muassa muuttotappioina ja väestörakenteen ikääntymisenä.

Seutukunnan sijainti korostaa, että Pielisen Karjalan menestyminen on riippuvaista sen omasta paikallisesta kehityksestä ja sitä kautta paikallistaloutensa uusiutumisesta. Siksi Pielisen Karjalassa kehittämistyön on nojauduttava paikalliseen aktiivisuuteen. Ajatus lähtee siitä, että paikalliset toimijat tuntevat parhaiten alueensa historian ja nykyiset mahdollisuudet.

Paikallisia toimijoita tarvitaan myös siksi, että elinkeinostrategian luomiseen ei ole oikopolkua. Strategiaa ei voi kopioida muualta, sillä alueet ovat lähtökohtaisesti kehityspoluiltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia. Pielisen Karjalassa kehitystä tulisi ensisijaisesti suunnitella alueen vahvuuksien eli luonnonresursseihin ja niiden teollisen jalostamisen lähtökohdista, kuten on aikaisemmissa elinkeinostrategioissa tehty. Näiden on oltava strategiatyön keskiössä, sillä jos kehitys ei kiinnity paikallisiin vahvuuksiin, ei se myöskään juurru osaksi paikallistaloutta eikä estä taantuvaa kehitystä.

Paikallinen kehittäminen on keino lisätä luonnonvarojen, pääoman ja työvoiman käyttöastetta. Myönteinen aluekehitys ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Siksi siihen on jatkuvasti panostettava ja sille on luotava aktiivisesti uusia paikallisia edellytyksiä elinkeinorakenteen evoluution edetessä. Tämä edellyttää ponnisteluja, sillä alueiden kehityspolut voivat polkuriippuvuuden myötä lukkiutua kasvun tai taantumisen uralle. Ilman paikallista vaikuttamista sijainniltaan Pielisen Karjalan kaltaisten seutukuntien kehityspolkujen kääntyminen kasvu-uralle on epätodennäköistä.

Polkuriippuvuuden ohella aluekehityksen prosessit leviävät spatiaalisen vuorovaikutuksen myötä lähiympäristöönsä. Siksi seutukunnan kunnat ovat riippuvaisia toisistaan. Toisin sanoen menestyäkseen kunta tarvitsee vierelleen hyvät naapurit, jonka vuoksi paikallinen elinkeinostrategia edellyttää avointa yhteistyötä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kesken.

 

Olli Lehtonen

FT, tutkija
Luonnonvarakeskus

 

 

 

 

Lisää blogeja.

Paikallista elämää matkailun näyttämölle

Terveiset matkamessuilta! Kuvassa Jasmine Sepponen PIKESistä ja Henna Nevalainen...

Karjalainen kauppamies Petroskoissa

Kuvssa vasemmalta: Yuri Kirillov, kirjoittaja, Karjalainen kauppamies Hannu...