Navigaatiovalikko

IFrame

Murupolku

Erkki Valjus, yrittäjänä Pielisen Karjalassa

Erkki Valjus, yrittäjänä Pielisen Karjalassa

Olen ollut yrittäjänä Pielisen Karjalan talousalueella vuodesta -79 lähtien, kun lankomieheni kanssa perustimme Ylä-Karjalan Sähkö Oy:n. Aluksi teimme vain sähköurakointitöitä pienellä asentajaporukalla, kunnes 80-luvun alkupuolella laajensimme toimintaamme myös kodinkonemyyntiin ja huoltoon. Toimimme aluksi vuokrakiinteistössä kunnes vuosituhannen vaihteen jälkeen päätimme hankkia oman kiinteistön Porokylän keskustasta. Tilaa kiinteistössä on reilut tuhat neliötä, jossa tällä hetkellä toimii myös urheilutarvikemyymälä.  Henkilökuntaa meillä on parikymmentä henkeä, joista sähköasentajia on kymmenkunta. Itse toimin toimitusjohtajana ja työhöni kuuluu tarjouslaskenta, sähkösuunnittelu ja työnjohtotehtävät yhdessä poikani Mikon kanssa. Teemme myös kylmälaiteurakointia kuten ilmalämpö- ja maalämpöpumppuasennuksia sekä teemme myös valokuituhitsauksia ja myös muita telejärjestelmien asennuksia. Täällä on hyvät atk-yhteydet, joten etäkäytötkin toimivat erittäin hyvin.

Meillä on ollut hyvä tuuri, kun saatiin jatkajat yritykseemme. Lankomieheni poika Kari tuli myymäläpäälliköksi kodinkoneliikkeeseemme ja minun poikani Mikko asennuspäälliköksi sähköurakointityöhön. Sähköurakoinnista tulee meillä noin puolet liikevaihdosta, toiset puolet tulee kodinkone- ja urheilutarvikemyynnistä. Viime tilikauden liikevaihtomme oli hieman yli 2,6 miljoonaa euroa. Työtilauskanta on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Me omistamme myös Lieksan Sähkö Oy:n, joka on lähes samanlainen ja samankokoinen yritys kuin Ylä-Karjalan Sähkökin. Nurmeksen ja Lieksan väliä on vain vähän yli 50 km, joten molempien yritysten johto pysyy hyvin hanskassa. Molemmat yritykset ovat perheyrityksiä.

Meillä on yrityksessä erittäin hyvä työilmapiiri, henkilökunnan vaihtuvuutta on ollut todella vähän. Vanhimmat asentajat ovat olleet meillä töissä lähes koko yrityksen olemassa oloajan. On todella suuri etu yrityksellemme, että työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä, täällä Itä-Suomessa on opittu työntekoon ja hyvin nuoresta lähtien. On erittäin mukavaa työskennellä ahkerien ja tunnollisten henkilöiden kanssa. Tästä suuri kiitos työntekijöillemme.

Yrittäminen ja eläminen muutenkin täällä Itä-Suomessa on lähes luksusta. Täällä on erittäin hyvät harrastusmahdollisuudet. On todella hyvät lenkkeily- ja hiihtomaastot. Ensilumenlatu avataan syyskauden aikana, johon päästänee hiihtämään jo lokakuun puolella. Täällä on myös liikunta-hallit Nurmeksen ja Valtimon alueella ja monet kuntosalit sekä Bomban kylpylä. Joten liikunta-harrastuksesta pääsee nauttimaan jokainen joka sitä haluaa. Täällä on myös kaunis luonto, on Pielinen ja monet muut vesistöt, joissa voi harrastaa kalastusta tai mökkeilyä sekä lähellä olevat Tiilikan ja Hiidenportin kansallispuistot ja Raesärkän kaunis luonnonpuistoalue, joissa voi nauttia kauniista luonnon maisiemista. Täällä on lisäksi puhdas ilma, jota eivät liikenteen ja teollisuuden saasteet ole huonontaneet. Lisäksi täällä ei työmatkoihinkaan mene paljon aikaa, kun ei ole ruuhkia, kuten suuremmissa liikekeskuksissa. Itselläni on työmatkaa 18 kilometriä, siihen kuluu aikaa noin 15 minuuttia. Yhtenäkään aamuna ei minulla ole ollut vastenmielistä lähteä töihin. Tosin joskus on tuntunut siltä, että olisi voinut nukkua vähän pidempäänkin. Olen todella tykännyt työstäni. Yrittämisestä on tullut minulle elämäntapa ja täällä siihen on todella hyvät mahdollisuudet kun asiakkaatkin ovat iloisia Karjalaisia.

 

Yrittäjä

Erkki Valjus

Ylä-Karjalan Sähkö Oy

Murupolku

Sisältöjulkaisija

angle-left Yritysuutiset, Karelment Oy: Kasvua uudella aluevaltauksella

Uudisrakentamisen puolella on ollut jo useamman vuoden ajan laskusuhdannetta. Erityisesti omakotitalojen rakentaminen on notkahtanut menneinä vuosina roimasti. Alalla on lisäksi paljon toimijoita, minkä takia kilpailu on kovaa. Alan laskusuhdanne on vaikuttanut myös nurmeslaiseen Samitaloon. Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen kertoo, kuinka yritys on reagoinut alan rajuun muutokseen.


Yrityksellä meni hyvin, kunnes pari vuotta sitten omakotitalo rakentaminen romahti koko Suomessa eikä tilauksia enää tullut entiseen malliin. Ratkaisuna tilanteeseen päätettiin lähteä kokonaan uudelle markkina-alueelle hallirakentamisella. Yrityspuolella rakentaminen on tasaisempaa eikä laskusuhdanne ole vaikuttanut sinne niin jyrkästi. Lisäksi hallien rakentaminen on mahdollista talvisaikaan, mikä tasaa talorakentamisen sesonkisuudesta johtuvaa vaihtelua. – kertoo Kyösti Kettunen.


Suunnitteluvaiheessa todettiin, että puurakenteinen halli olisi kustannustehokkain ratkaisu 1000 m2 asti. Niinpä kehitettiin halliratkaisu, jonka kantavat rakenteet ovat puuelementtejä ja ulkoverhous joko puuta tai profiilipeltiä, Kettunen jatkaa. Puurakenteisia halleja tarjoaa Suomessa kymmenisen yritystä, joista 5 – 6 on merkittävää, joten toimialue ei ole liian tiukkaan kilpailtu.


Tuotekehityksen tuloksena syntyi Kareliahalli

Tuotekehitysprosessin tuloksena vuoden 2015 lopulla syntyi Kareliahallit, moderni ja asiakkaan tarpeisiin räätälöitävissä oleva halliratkaisu, joka soveltuu monenlaiseen käyttöön kuten kone- ja metallipajoille, liikerakennuksiksi, maa- ja metsätalouteen. Kareliahallit soveltuvat parhaiten pieniin ja keskisuuriin tarpeisiin, sillä puhtaasti puurakenteisena voidaan rakentaa maksimissaan 6 – 7 metrin korkuisiksi ja leveydeltään 20-metrisiksi. Pituudella taas ei ole rajaa. Tätä korkeampiin tai leveämpiin halleihin täytyy käyttää liimapuuta tai teräsrunkoja, jolloin hintatasokin on jo eri luokkaa.


Hallin elementit ja kattoristikot tehdään lujuusluokitellusta, tiheäsyisestä pohjoiskarjalaisesta puusta ja valmistetaan nykyaikaisella talotehtaalla Nurmeksessa, josta ne kuljetetaan rakennuspaikalle koottavaksi. Hallin saa halvimmillaan 400 €/m2-hintaan sisältäen elementtitoimitukset, paikalleen pystytyksen sekä sisä- ja ulkoverhouksen. Tämä hinta ei sisällä perustuksia, lattiaa, tekniikkaa, sähkö- ja lvi-töitä. Nyrkkisääntönä teollisuushalleilla on pidetty 1000 €/m2-hintaa, joten monitaitoinen työmies voi hankkia itselleen hallin edullisesti.

Oma organisaatio molemmilla tuotemerkeillä

Kareliahallit ja Samitalot toimivat saman yrityksen alla ja käyttävät samoja tuotantotiloja, mutta ovat silti erillinen organisaatio, jossa myynti ja suunnittelu ovat omanaan. Kareliahallien myyntiverkosto on rakennettu lähes koko Suomen laajuiseksi pääkaupunkiseudulta Pohjois-Suomeen saakka, niin että myyntiedustajia toimii seitsemällä paikkakunnalla. Myynnillinen tavoite on asetettu alkuun 1–2 miljoonaan euroon. Mutta olisiko halleilla vientimahdollisuuksiakin? "Ilman muuta voisi olla. Samitaloilla on edustusta Euroopassa, joten samalla tavalla Kareliahalleja voidaan kaupata ulkomaille.", vastaa Kettunen.

Karelmentin uusi aluevaltaus vaikuttaa lupaavalta. He pystyvät hyödyntämään siinä pitkänlinjan projekti- ja puurakentamisosaamistaan sekä jo olemassa olevia tuotantotiloja ja työntekijöitä. Siirtyminen puurakenteisiin teollisuushalleihin tuntuukin luontevalta jatkumolta.

Haastattelu ja kuva: yritysasiantuntija Niina Huikuri / PIKES Oy